tiistai 28. tammikuuta 2014

Eniten vituttaa kaikki

''vittukun vituttaa''

Nonii en ookkaan kirjotellu nyt pitkiin aikoihin, mut nyt on taas yks niistä päivistä kun vituttaa kaikki, elkää ottako tätä minään valitus postauksena koska puhun nyt siitä, että kaikkia meitä vituttaa joka päivä joku asia mut ei siinä mikään mua vituttaa jatkuvasti :P

asioita jotka todellakin vituttaa
1. Sekun on tehty sopimus jostain asiasta ja EIIIII se toinen peruu koko jutun, ja sit elämältä tippuu pohja ja sä vaan paskot rautatankoja koko loppu päivän ku mietit että ''Nooh mitäs vittua mä nyt teen;______;''
2. SE TUNNE kun potkaset varpaas johonki pöyvän kulmaan, tai mun tapauksessa potkaset imuria niin kovaa että itket sipulia...
3. Se jos sulla on jo valmiiks paska päivä ja sanot siitä jollekkin ja se yrittää tehä sun päivästäs vieläkin paskemman kun se saa oikein sellasii kiksei et HOOOOOIJOIJOIJOI NYT MÄ MUSERRAN TON MUHAHAHAH... sit sie vaan mietit että juu oisit vaan voinu kuunnella mutta kiitti tästä 
4. Joskus tapahtuu myös tämmösiä juttuja että jos sua vituttaa joku ja sit valitat kaikille siitä ja ne sanoo sulle et ''Nytku lopetat ton valittamisen niin kerkiät'' ja sit sua rupee viel vituttaan se ku ne sanoo sulle siitä asiasta ?!?!?! o_o
5. Sittenku yrität kirjottaa jotain vitun pitkää esitelmää kouluun, mut huomaat että se koko paska on täynnä kirjotusvirheitä ja siitä ei saa niiku mittään selvää ja sitten et viiti viijä sitä kouluun, koska se teksti on yhtä paskaa ja saat hylätyn koko esitelmästä... 

Oisin voinu kirjottaa pitemmänki litannian muttaku salkkarit alkaa niin minkäs sille teet, kun sun elämäs on nii rajottunu yhen sarjan takia heheh 

 Kuunnelkaas tää biisi nii enää ei vituta läheskään niin paljoo, toimi ainakin itelläni

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

AD/HD ON IHAN VITUN JEES

Elikkäs siis onko teillä ihmisillä joskus semmosia päiviä, että työ teette jotain ihan muuta ku mitä pitäs esim. olin just ottanu ruokaa, sit söin ja näin ja vein reippaasti astiat VESSAAN ja sit rupesin keittiössä miettimään miks helevetissä mullon vielläki kauhee kusihätä...

Noh mut ei toi viellä mitää, joskus tässä pariviikkoo taaksepäin menin kouluun ja olin menossa loksalle hakemaan kirjoja, siinä sovittelin avainta lukkoon ja mietin että miks vitussa se ei vaan aukee o_____O sit huomasinki että mun takana seisoo joku jätkä joka kattoo mua sillee no mitä vittua ilmeellä.. olinki menny vahingossa sen jätkän loksalle ja siitä sitten kivasti jännästi hiippailin takas yläkertaan ja hoin varmaa jokasen kirosanan mikä tuli mieleen

Sit on taas näitä outoja tapoja mitä mulla on
1. Jos mulla ei oo tupakkaa, niin ostan piimää koska se lievittää tupakan himoa WEIRDOOH
2. Jos joku kysyy multa jonkun kysymyksen, vaikka et mikä tunti meil on seuraavaks nii en vastaa siihen et ''emmä tiijä' vaa ''emmä tajuu'' koska se kuulostaa luontevammalta tai emmä tajuu ehehhehehehehhe juu.. jatketaan
3. Mä puhun yksin jatkuvasti ja sit nauran itelleni yksin koska kuulostan vaa nii eeppiseltä
4. Mun sängyssä pitää olla ihan sairaasti tyynyjä, MUTTA mä en ikinä nuku tyyny pään alla o__o
 5. Syön joka päivä vähän parmesaani juustoo koska mulla on joku riippuvuus siihen
6. Saatan tuijottaa itteeni kaks tuntia peilistä ja irvistellä siinä mut en ite aina tajuu et mun kaikki aika kuluu siihen 
7. Mulla on ihan yks ihan sairaan lyhyt kynsi joka kasvaa sillee vamasesti nii puhun sille aina kaikkee mukavaa et se kasvais joskus pidemmäks jaaa ehkä vähän normaalimman näköseks
8. Mä nukun yleensä farkut jalassa 

Siinä kaikkee kivaa ja muistakaa ettette vie astioita vessaan tai ota unilääkkeitä AD/HD lääkkeiden sijaan taikka mitään muuta vastaavaa 
AD/HD on ihan vitun jees ;)

lauantai 11. tammikuuta 2014

Hey brother


''Veljeni, mä oon jo ettiny sua pitkään, oon ikävöiny ja aatellu sua joka päivä/

Oon aina tienny et mun elämästä jotain puuttuu, oon kaivannu ihmistä jolle voin avautuu/

Vihdoinkin löysin sut, ethän luotani pois mee, tarviin sut mun elämään, pidä must huolta ja suojele/

Muista mä oon täällä ja en oo pois menossa, täällä sun siskos on kaivannu sinua/

Toivon että tavataan ja pääsen sua halaamaan, minä olen täällä ja ajattelen sinua



Pidäthän kädestä, älä irti päästä, pidä lähelläs/

Vuodet ovat vierineet ja vain sinä täytät puuttuvan palasen/

Rakastan sua veljeni, tule siis minun luokseni, niin en ole enää yksin täällä seisomassa heikolla jäällä/

Pidä kiinni, mun veljeni, lupaathan ettet päästä irti?''


 Oon aina halunnu veljen, oon miettiny että millasta olis viettää aikaa sen kanssa ja avautua sille kaikista mun asioista, käydä sen kanssa kiesimässä ja tekemässä kaikkee epämäärästä.

Nyt viidentoista vuoden odotus on palkittu, veli löyty

 Viime vuonna talvella mulle kerrottiin, että mulla on veli ja olin hämmentyny, ilonen, vihanen ja äää tunsin vaikka mitä
''mulla on veli, vihdoinkin!''
 Yritin ettiä sitä kavereiden kanssa, mut en löytäny ja nyt tässä pari päivää sitten kun olin autossa niin äiti sano vaan et ''puhuin tänään veljes kanssa''
WAAAATT?!??! sekosin ihan täysin, itkin ja nauroin ja hymyilin koska olin niin onnellinen! ajattelin vaan mielessäni et niin pitkään kun muistan, oon haaveillu veljestä ja nyt mulla on sellane!

Sanon nyt tässä myös kaikkien kuullen että oot Samu ihan mahtava tyyppi ja uskon että meistä tulee parhaat kaverukset.

Know the water's sweet but blood is thicker.
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.



keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kun ekan kerran silmämme kohtas...

Nähtiin ensimmäistä kertaa seiskalla, ihastuimme ja näimme joka päivä koulussa.
Kaikki meni aluksi hyvin mutta hän ihastui erääseen nimeltämainitsemattomaan henkilöön ja mursi samalla sydämmeni.

Meni kuukausia, enkä kuullut Eliaksesta mitään, enkä halunnutkaan koska olin edelleenkin vihainen tapahtuneesta.
Halusin vain unohtaa hänet.

Niin vaihtuivat kuukaudet, elämäni pisimmät ja kauheimmat ja surullisimmat kuukaudet, noh paistoi se päivä lopulta risukasaankin

Meni kaksi vuotta...
Huomasin että Elias on facessa ja päätin mennä juttelemaan hänelle ja siitä kaikki taas lähti, puhuin hänen kanssaan yömyöhään kaikista asioista mitä elämässäni oli tapahtunut ja Elias kävi meillä ja niin.. eihän ne tunteet olleet mihinkään kadonneet

Ja tuossa se ihminen on taas minun vieressä ja toivottavasti
hän siinä pysyykin

Just feel all the love I'm giving you
I'm back from the war, I've been missing you
 


 
Hän, sai mut uskomaan, hän,
sai mut toivomaan, hän,
ja vielä enemmän

Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän

maanantai 6. tammikuuta 2014

everything i love

everything that is crazy
kittens
dreamcatchers

fire
water
smoking
smoke

music
Ja ennen kaikkea tuota rakastan elämääni

Se fiilis!!

Onko teillä ihmisillä ikinä semmosta fiilistä, että ei perkele haluun pois tästä kaupungista ja haluun vaa repästä ja mennä vittu vaikka juokseen torin poikki alasti?... okei mulla on semmonen fiilis tänään

Fuck i really need weekend
Junon sanoin ''Suoraan sanottuna Suomi mua sapettaa'' voe pimppa sanon minä.
Ei täällä Varkaudessa oo mitään, ketään, okeiokei kaikki valittaa ettei oo mitään tekemistä ja sittenku keksitään tekemistä niin ollaan silleen emmä jaksa ._____o 
Tiiätte tunteen? arvasin...

Mie esim keksin tänään ihan väkisin itelleni tekemistä etten jäis kotio sängyn pohjalle lojumaan, kävin mummolla, pakkasin kamat, tulin takas iskän luo ja siivosin. MINÄ SIIVOSIN?!?!?!? 
wooouuu .

Kohta rupeen kirjottaan varmaan uutta biisiä ja yritän keksiä jotain hyödyllistä tekemistä.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Mustaa kahvia ja onnellisia naamoja

Tää päivä alko mustalla kahvilla ja aamuröökillä,
oon vasta nyt alottanu kahveen juomisen aamusin ja mut aamurööki nyt on ollu jo vuoden ajan semmonen ''bad habit'' mut vähitellen siitäkin pääsen irti. 

Kävin aamulla josen luona, tein aamupalan, menin röökille ja lähin pois, siellä olin vartin ja tää tieto nyt oli ihan vitun mielenkiintonen.

Mulla on sairas ikävä Eliasta, kattokaa nyt, miten tollasta voi olla ikävöimättä ;_____;

Mut joo asiasta B asiaan C 
Jose on ollu meillä tänään ja ollaan puhuttu musiikista, freestyle räpistä ja siitä et MINÄ heitän parempaa settiä ku monet mies räppärit ja se tuntuu aika siistiltä
 
''Oon valvonu liian monta yötä rukoillen ’’luoja auta, jaksa enää en’’/
Mä oon poikki, ihan liian väsyny, ’’tää on viilto viimenen’’ /
Aina sama valhe, en sillä pitkälle päässy/
Mut oon viellä tässä, yritän olla parempi ’’iskä hei, ootsä nyt musta ylpeempi?’’/
Äiti anna anteeks, ei sun tarvii musta huolehtii, oon pahoillani, elä työnnä pois mua luotasi!/
haluun pyytää anteeks nyt teiltä kaikilta, mummo pidän huolta susta ’’oothan tässä viellä huomenna?’’ serkku rakas, lepää vaan rauhas, lupaan käydä joka joulu sun haudallas''

Tossa jotain biisin sanoja mitä kirjotin tässä pari viikkoo taaksepäin ja duoda nooin toi on aika ''surullista'' mut toi on totta kaikki mut kaikki purkaa tunteensa eri tavalla, minä puran sen paperille. Niin mä puhdistan mieleni.

Täähä meni syvälliseks taas, muuutta mutta laittakaa kommenttia! :)
Mieli puhdistuu, ku puhdistuu ruumis.
Elämä duuniks. Väitän, että kaikki se on feikkii mikä mielletään cooliks
 

Minä/masennus/selviytyminen

Kaikki alkoi joskus ala-asteella, näin joka yö painajaisia ja harhoja kahen kuukauden ajan. En pystynyt nukkumaan, pelkäsin jokaista ääntä ja ihmistä, iskä oli ainoa johon luotin ja iskä valvoi mun kanssa joka yö niin kauan kunnes nukahdin. Luulin että oon tullut hulluksi. En tiedä miksi olin silloin niin pelokas, mutta luulen että se johtui lääkityksestäni, koska lääkkeissä jota käytin oli sivuvaikutuksena väsymys ja ruokahaluttomuus. Yhtäkkiä masennus vaan hävisi ja elämä oli normaalia parin vuoden ajan...
Yläasteelle mentyäni kaikki oli hyvin seiskaluokan ajan, kunnes aloitin seurustelen ja pyörin väärissä piireissä eivätkä seurustelu kumppanini olleet mitään kovin selväjärkistä porukkaa. Piireissä joissa pyörin oli liikkeellä paljon masennusta, viinaa ja viiltelyä, silkkaa aivopesua! ja lähdin siihen kierteeseen itse mukaan. Tiesin että kaikki ei ole kunnossa mutta en vaan osannu tehdä mitään. Mikään ei enää kiinnostanut minua, kaikki oli turhaa. Seurustelu pilasi silloisen elämäntilanteeni enkä osannut olla omaitseni, seurustelin paljon mutta silti yritin työntää kaikki pois luotani, koska pelkäsin että millon kukakin jättää minut taas yksin joten oli kai helpompaa rakastaa hetken ja jättää sitten... tiesin tekeväni väärin mutta en osannut kontrolloida itseäni.
Seurustelin erään henkilön kanssa viisi kuukautta ja eromme jälkeen hän kertoi että on pettäny minua kuukauden ajan. Murruin totaalisesti. Siitä alkoi viellä pahempi kierre, viiltelin jokapäivä, valehtelin kaikista asioistani koska en osannut enää muuta.
Sitten sain myös kuulla että mummollani on syöpä.. asiat vaan pahenivat entisestään ja halusin vain kuolla en mitään muuta.
Masennus oli hirveä, sitä jatkui monta kuukautta ja minulle yritettiin monesti hankkia apua, mutta en suostunut menemään koska pelkäsin ja miksi olisin sinne mennyt? valehtelisin sielläkin.



Masennus katosi taas hetkellisesti kesälomalla, mutta vain vähäksi aikaa. Olimme menossa iskän, Sinin ja Sarin kanssa Savonlinnaan risteilylle, meillä oli hauskaa, otettiin kuvia veneellä, ei mitään hätää olin taas ilonen. Sitten päästiin takaisin satamaan ja isälle tulee puhelu, mun serkku on kuollu...
Tossa ois viellä paljon muutakin sitten serkun kuoleman jälkeen, mutta mä oon selvinny tosta kaikesta, mulla on maailman parhaat kaverit ja poikaystävä ja teidän tuella oon päässy pitkälle. Kiitos myös vanhemmille ku ootte jaksanu ja kiitos kaikille ihanille jotka ootte mua auttanu, ilman teitä en ois tässä nyt. Tietäkää myös se että kaikki voi selvitä masennuksesta niinku minäkin, te ette oo yksin ongelmienne kanssa, AINA on joku joka teitä kuuntelee! Kaikki nää kokemukset on kasvattanu mua henkisesti ja oon ylpee itestäni että oon selvinny tänne asti. Pikkupahis kiittää ja kuittaa
 Kiitos kun luitte!

lauantai 4. tammikuuta 2014

Et oo vaan lihaa ja luuta, niin paljon enemmänOot jotain ihan muuta. Hymyillessä sä muistutat aurinkoo ja itkiessä sä muistutat kuuta.





4. Okei nyt voin sanoo että on jännä päivä!

MITÄ

TÄÄLLÄ

OIKEESTI

NYT

TAPAHTUU
 
KATTOKAA TÄÄ VIDEO NII SAATTE KUPAN 
JA KUUSTOISTA MUUTA TAUTIA XD
SIIIIIIIIIKA!!!


Tänään siis ollaan oltu Anniinan ja Josen kanssa meillä, syöty
ja käyty röökillä ja yks mies sai varmaan paskahalvauksen kun se
näki minut.. ei hävetä ei.
  Mutta hyvä päivä on ollu ja ihan mahtavassa seurassa taas vietetty!

ystävät, kamut, kamelit mitähän nää nyt on

3. Kaverit on nii 5/5/koti/parempia tyyppejä saa ettiä!


Tässä kuva mun pienestä perheestä, takana on Sini, ganstan näkönen on Topi ja tää edessä oleva pörröpää on Jose.


. JOSE .
Josen kanssa kaikki on oikeesti vaan niin chilliä!
Ollaan tunnettu josen kanssa jo monta vuotta ja yhessä vaiheessa Jose vihas mua ja mä sitä,
mut nyt meistä on tullu parhaat kaverit ja sille voin puhua kaikista mun asioista eikä tarvii ujostella mitää.
Tää tyyppi on pelastanu mut monesti enkä osaa ikinä kiittää sitä tarpeeks, kiitti Jose oot ihan mahtava jätkä!


. SINI .
Äää Sini on mun lorttolehmä, se on mua nuorempi, mut silti vaan niin paljon viisaampi.
Sini aina menettää hermonsa kokonaan mun kanssa ja ymmärtäähän tuon ku oon välillä vähän ärsyttävä HUOM vaan vähän :D
Sinistä voisin tehä jossain vaiheessa vähän pidemmänki kertomuksen, koska siitä mulla on niin paljon kerrottavaa:3

. TOPI .
Topinkaa ollaan tossa kesäloman aikana tutustuttu toisiimme paremmin ja ekaa kertaa kun topi näki mut se luuli mua jätkäks öö minkähän takia? no kattokaa tää kuva, näytän ihan rekkalesbolla tai noh niihä mä olinki ._. mut kummiskin 
Topi oot kanssa ihan sairaan hyvä tyyppi ja kiitti ku sieki oot pelastanu miut nii monesti!



Kipua, kipua, kipua

2. Musiikki on elämä/hengenpelastaja/turva

Musiikki.. hmm, jos en pystyis yhteen päivään kuuntelemaan musiikkia olisin varmaan jo kuollu. Musiikki on pelastanu minun hengen niin monesti ja oon tehny omia biisejä joiden avulla puran tunteitani ja pääsen elämässä eteenpäin.

Mikael Gabrielin biisi kipua on auttanu mut vaikeiden asioiden yli ja siinä on just mun elämään sopivat sanat.

''Mitä tulee vihaan nähny miten toinen kuolee'' Oon kokenu mun serkun kuoleman, en nähny sitä tapahtumaa mutta kun kuulin siitä, kaikki vaan hajos. Niin vaan yks kaks lähti lapsuuden kaveri.

''Oon nähny syövän elämää syövän'' Mummo sairastu viime talvena syöpään, se kaikista rakkain ja tärkein ihminen joka on pitäny musta huolta kaikki nää vuodet saattaa kuolla hetkenä minä hyvänsä.
''Mummi sun chaini on mun kaulas''

''Oon nähny väkivaltaa ja miehen naista lyövän'' Jeps, oon istunu vieressä ja tuntenu senkin paskan, mut siitäkin oon selvinny.


''mua pelottaa, ja haluun parkuu oon elossa, mut haluun juosta karkuun mun sielua/
vaik mä kunnioitan omaani, katon omil silmil enkä raamatun tai koraanin/
eläm omien sääntöjen mukaan, mun ja mun uskonnon väliin ei tuu kukaan se on aitoo/
ainaki mun pään sisäl, sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään, miten maailma sortuu sun jalkojen alta/
kumpa tää fucking painajainen ois vaan unta/
ei mun kaa olis enää kylmä ikinä ja sulla on niin pitkä aika elää ku toi kello tikittää/
kaikki loppuu aikanaan, mä pidän kii siit et teen kaikkee muut ku pysyn paikallaan ja et voin täst ehkä joskus jollekkin kertoo tää on kuoleman pelkoo''

 

tärkeitä asioita minusta ja elämästäni

1. Perhe on pahin/paskin/parhain

Jos vanhemmiltani kysyisin että millainen ihminen olen he luultavastikkin sanoisivat, että ''Et ole tyhmä vaan aika laiska'' ja se pitää paikkansa! Olen laiska mutta minulla on unelmia jotka aijon toteuttaa, elämä ei ole ollut helppoa vanhempien eron jälkeen ja olen lentänyt vähän paikasta toiseen, enkä ole osannut asettua mihinkään aloilleni, vaan yleensä aina jos on tullut jotain ongelmia olen lähtenyt karkuun, miksi? koska se on ollut helppoa.

Mutta nyt olen tajunnut että pakoon meneminen ei kannata, vaan pitää kohdata kaikki vastoinkäymiset ja riidat, koska niistä voi oppia!
älkää ihmiset paetko ongelmianne, vaan kohdatkaa ne ja oppikaa niistä:) muistakaa ''You can run but you'll never escape''

pikkupahis

Täällä kirjoittelee 15 wee tyttö Varkaudesta.
Puran tänne kaiken ja puhdistan mieleni elämää askarruttavista asioista. 
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että elämäni on aika sekavaa ja se on täynnä vitutuksen aiheita, mutta ystävien ja perheen tuella olen päässyt pitkälle joten kiitos heille. 
Lukekaa ja toivottavasti ette saa syöpää tästä blogista! :)